fbpx

Avainsana: Esimiestyö

Positiivinen psykologia työelämässä

Mistä tässä on kysymys?

Onnistu ja voi hyvin töissä ja omassa arkielämässä. Iso kysymys; miten saada oma paras itseni esille töissä ja kotona läheisille. Tämän päivän työn haasteet ovat työn luonteen mukaisesti moninaiset. On entistä enemmän väsymystä, tylsistymistä ja uupumista työhön ja toisaalta vahvaa työn imua sekä energisiä ihmisiä huipputulosten kera. Suuri osa ihmisistä on onneksi vielä hyvinvoivia työelämässä ja tätä on tärkeätä tukea, jotta mahdollistetaan hyvinvoivia ja suorituskykyisiä henkilöitä. Hyvinvointi on sekä työnantajien että henkilöstön yhteinen ponnistus, hyvinvointi ja suorituskyky kulkevat käsi kädessä.

Positiivisen psykologian voima

Positiivinen psykologia on vahvuuksien ja voimavarojen edistämistä arjessa. Näen positiivisen psykologian vahvuutena sen, ettei myöskään ummisteta silmiä negatiivisilta tunteilta ja vastoinkäymisiltä, mutta ei anneta negatiivisen viitekehyksen määrittää tekemistä. On helppo lähteä ratkomaan ongelmia tai nähdä asioita, joita tulisi kehittää itsessä tai toisissa henkilöissä. Mitä, jos vapauttaisimmekin energiamme näkemään onnistumiset ja vahvuudet työpaikalla, tiimissä ja itsessämme. Nämä luovat vahvan pohjan työn imulle, jossa vireystila ja mielihyvä työstä ovat korkealla.

Asia ei kuitenkaan ole näin helppo ja yksiselitteinen, että vain vahvuuksia ja voimavaroja vahvistamalla päästään tuloksiin. Asiaan vaikuttaa myös työyhteisön tunneilmapiiri ja työn luonne. Asiantuntijatyöyhteisöissä keskustelu työn merkityksestä, onnistumisista, vahvuuksista on jo arkea, mutta esim. palvelualoilla ja suorittavassa työssä ei vielä puhuta systemaattisesti näistä hyvinvoinnin ja onnistumisen perustana.

Positiivinen psykologian kautta on mahdollista kirkastaa vahvuudet, ymmärtää oman työn merkityksellisyys, ratkoa konflikteja ja haastavia tilanteita sekä rakentaa kestävää työn imua.

Mistä liikkeelle

Työyhteisöissä

On kaksi polkua, jotka voimme valita työyhteisöissä;
1) voimavarojen lisääminen ja vahvistaminen -> työn imun lisääminen
ja
2) työn vaatimusten; kuormittavien tekijöiden vähentäminen -> työstressin ja uupumuksen vähentäminen.

Näiden polkujen lisäksi on tärkeätä aidosti ymmärtää ja kuunnella johdettavia, kollegoita ja henkilöstöä. Johtajiin ja esihenkilöihin kohdistuu suuret odotukset ja onnistunut johtaminen vaatii erinomaisia ihmissuhdetaitoja ja positiivisen tunneilmapiirin luomista, joka mahdollistaa turvallisuuden sekä avoimien ajatusten jakamisen. Positiivinen tunneilmapiiri on merkittävässä roolissa työyhteisön hyvinvoinnissa ja suorituskyvyssä.

Matkaa on vielä taitettavana, sillä edelleen johdolla ja esihenkilöillä on työelämässä riski joutua vallan tunteen sokaisemaksi ja nähdä yrityksen menestys omien ajatusten tuotteena. Tämä aiheuttaa tunneilmapiiriin ongelmia ja jaettu johtajuus menettää organisaatioissa vahvuutensa. Toisaalta esihenkilöt tunnistetaan superihmisiksi, jotka joutuvat ratkomaan liiaksikin tiimiensä ongelmia henkilöstön näkökulmanottokyvyn heikentyessä.

Esihenkilö ei ole supersankari. Hän tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ottavat vastuun tekemisestään ja luovat yhdessä tekemisen meininkiä. Mikäli työyhteisössä esiintyy vastakkainasettelua tai vahvaa minä minä -asennetta, niin yksilöillä myös tärkeätä pysähtyä pohtimaan mistä tämä kumpuaa. Pohdittavaksi on hyvä nostaa itselle mikä on työssä ja työpaikassa merkityksellistä. Miten voisi pienillä muutoksilla tehdä työstä mielekkäämpää kollegoiden kanssa. On hyvä muistaa työkaverin tuki, epäitsekäs toiminta ja millaista työ- ja tunneilmapiiriä jokainen voi edistää työyhteisöissä.

Työyhteisöissä pääsee liikkeelle selkeillä tavoitteilla, realistisella optimismilla, ihmissuhdetaidoilla ja aidolla arvostuksella.

Henkilökohtaisesti

Henkilökohtaisesti pääsee liikkeelle, kun pysähtyy katsomaan omia arvoja, unelmia ja tavoitteita sekä miten hyvinvoiva olen. Mistä kaikesta voin olla kiitollinen elämässäni.
Itse olen myös tehnyt työtä oman hyvinvoinnin ja optimaalisen suorituskyvyn kanssa, sillä olen huomannut välillä lipsahtavani työn imusta työstressiin, kun työ on ollut niin mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa. Tämä on näkynyt kotona, kun ajatukset ovat olleet töissä ja olen saanut jälkikasvulta palautetta, että en ole läsnä. Minä, joka valmennan läsnäolosta, oho, onko näin ja puolisokin tuntuu ärsyttävän, kun pientä vääntöä perheen arjen sujumisesta. Ihmeitä kuitenkin tapahtuu, kun sisäistää palautumisen tärkeyden, pienten muutosten voiman arjessa, läsnäolon tärkeyden kotona ja näkee myös puolison mahtavat puolet.

Elämä voi olla hyvää ja rikasta, kun rohkeasti uskaltaa katsoa omaa elämää ja mahdollisia muutostarpeita sekä olla itselleen armollinen, oma paras ystävä.

Mitä, jos jatkossa emme ottaisi itseämme niskasta kiinni vaan sen sijaan taputtaisimme olalle!Mira Pakarinen

Kirjoittaja Mira Pakarinen

Miralla on syvällistä osaamista positiivisesta psykologian hyödyntämisestä liiketoiminnan tuloksenteossa sekä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn parantamisesta organisaatioissa. Hän on myös kokenut business coach (PCC).
Ratkaisukeskeisyys, tuloksellisuus, aitous ja arvostava lähestymistapa ohjaavat hänen työskentelyään.

Tutustu Miran koulutukseen:

Johtamisella huippumenestystä – positiivinen psykologia työvälineenä (2 h) 29.09.2022 Etäkoulutus

Koulutus toteutetaan yhteistyössä PeopleUP Oy:n kanssa, joka on hyvinvoinnin, suorituskyvyn, johtamisen ja positiivisen psykologian valmennus, coaching ja kehittämisyhteisö.

Muut koulutukset yhteistyössä PeopleUp Oyn kanssa:PeopleUP Oy on hyvinvoinnin, suorituskyvyn, johtamisen ja positiivisen psykologian valmennus, coaching ja kehittämisyhteisö.

Yritysvastuun merkitys strategiassa ja johtamisessa (2 h) 11.10.2022 Etäkoulutus

Itsemyötätunto työelämässä – hyvinvoinnin ja suorituskyvyn perusta (90 min) 13.12.2022 Etäkoulutus

 

2022-09-05T14:52:45+00:00syyskuu 5th, 2022|Tags: , , |

Täytyykö johtajan olla ensin hyvä seuraaja, jotta voisi olla hyvä johtaja?

Valmentaja, esimies, toimitusjohtaja Antti Nevalainen, Valmento Oy. Antilla on jo 25 vuoden kokemus palveluliiketoiminnasta ja hän on valmentanut ihmisiä menestymään omassa myynti- ja johtamistyössään toistakymmentä vuotta. Taustalla on käytännön menestyksekästä kulttuurin luomista vuosikymmenien varrelta. Kiitetty kouluttaja ja Menestyvä johtaja -kilpailussakin palkittu Antti kertoo: Kehittämälläni konseptilla olen saanut aikaiseksi upeita tuloksia taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisen pääoman muodossa. Tulokset puhukoot puolestaan!

Kysymys tulee paljastaneeksi johtamisesta sellaisen virheen, että tämän oletetaan olevan joko – tai asia. Ja niinhän se ei suinkaan ole.

Kyse on jatkuvasti molemmista. Kukaan ei tee vain toista. Tämä on sitä kuuluisaa vuorovaikutusta, jossa johtajan on tultava herkäksi ihmisten reaktioille ja osattava navigoida, kuin viestikapula johdettaviensa välillä kulloisenkin tilanteen tarpeen mukaan.

On totta, että johtaja joutuu näyttämään suuntaa.

Ei laivaa voi luotsata konehuoneesta käsin. Tarvitaan kapteeni. Mutta ei kapteenin tehtävä voi olla se, että hän joutuu käymään siellä konehuoneessa tasaisin välein huutamassa, että mitä siellä tehdään seuraavaksi. Ei, vaan kapteenista tulee seuraaja, kun konemestari näyttää taitonsa vikaherkän supermoottorin sadantuhannen hevosvoiman ulos saannissa.

Eli johtajasta tulee monta kertaa päivässä seuraaja, kun hän mukautuu organisaatioonsa kuuluvien asiantuntemukseen.

Ajattelepa aivan tavallista toimiston kokousta ja siellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Terveessä ilmapiirissä eri ihmiset ottavat puheenvuoron ja johtajan kapulan, siinä hetkessä tarvittavien taitojen mukaisesti. Vain äärimmäisen itsekeskeinen johtaja kuvittelee, että minun pitää näyttää valtaa ja johtaa muista välittämättä. Parhaimmat johtajat ovat oppineet seuraamisen jalon taidon ja pyrkivätkin saamaan ennemmin muut ääneen, kuin itsensä. Hyvät johtajat ansaitsevat paikkansa tuomalla lisäarvoa organisaation hyvinvoinnille.

Hyvä johtaja osaa keskittyä ihmisiin ja tekee parhaansa heidän huomioimisekseen.

Kehittää siis tiimiään paremmaksi ja pyrkii asiantuntijuuden huomaamisessa erinomaisuuteen. Viestikapula sille, jolla on seuraavaksi eniten annettavaa ja itse siirrytään seuraajan rooliin. Totta kai johtaja pitää kiinni työyhteisön raameista ja valvoo tasapuolista kohtelua, siinä missä poliisi valvoo yhteiskuntaa. Jonkun pitää hoitaa se aikuisen rooli ja suojella turvattomia. Mutta ajattelepa, kuinka vaikeaa olisi yrittää seurata johtajaa joka ei kuuntele, pyrkii vain jyräämään kaiken asemavaltansa alle ja ottaa aina viestikapulan muiden käsistä, vaikka olisi oma jalka poikki, eikä pystyisi juoksemaan metriäkään. On aika masentavaa yrittää seurata jotakuta ketä ei voi kunnioittaa ammattilaisena eikä ihmisenä.

Hyvä valmentaja osaa istua rauhassa katsomossa silloin, kun häntä ei tarvita ja olla häiritsemättä työrauhaa.

Tämä on taito mikä opitaan. Kyseessä on siis liukuva kytkin, kuten äänenvoimakkuus. Ei tarvitse huutaa silloin kun toinen kuulee ilmankin, ja on turha kuiskia, kun toisella on kuulosuojaimet päässä. Jokainen tietää miksi niitä pomoja kutsutaan, jotka kyykyttävät alaisiaan turhaan. On olemassa parempi vaihtoehto ja olen itsekin mennyt suu naurussa kyykkyyn ja ylös sellaisen pomon kanssa, joka haastoi kisaamaan, että kumpi tekee enemmän kyykkyjä! 😊

Esimiesten valmentaminen on avain niihin uutisiin, joissa kerrotaan miljoonasäästöistä, tuottavammasta työstä ja vähentyvistä sairaspoissaoloista. Kohti seuraavaa koulutusta siis!

Kirjoittaja Antti Nevalainen

 

Lisää Antin ajatuksia, työkaluja käytäntöön otettavaksi sekä pitkään mielessä viipyviä kokemuksia kuulet näissä kevään koulutuksissamme. Lue lisää ja ilmoittaudu nyt!

Vastuuton työkäyttäytyminen  28.04.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki

Tasapuolinen palkitseminen ja hyvä työilmapiiri 28.05.2020 Tapahtumatalo Bank, Helsinki

Työhyvinvointi ja yhteistyö – avain parempaan työilmapiiriin (1 pv) 03.06.2020 Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki