fbpx

Avainsana: Mira Pakarinen

Positiivinen psykologia työelämässä

Mistä tässä on kysymys?

Onnistu ja voi hyvin töissä ja omassa arkielämässä. Iso kysymys; miten saada oma paras itseni esille töissä ja kotona läheisille. Tämän päivän työn haasteet ovat työn luonteen mukaisesti moninaiset. On entistä enemmän väsymystä, tylsistymistä ja uupumista työhön ja toisaalta vahvaa työn imua sekä energisiä ihmisiä huipputulosten kera. Suuri osa ihmisistä on onneksi vielä hyvinvoivia työelämässä ja tätä on tärkeätä tukea, jotta mahdollistetaan hyvinvoivia ja suorituskykyisiä henkilöitä. Hyvinvointi on sekä työnantajien että henkilöstön yhteinen ponnistus, hyvinvointi ja suorituskyky kulkevat käsi kädessä.

Positiivisen psykologian voima

Positiivinen psykologia on vahvuuksien ja voimavarojen edistämistä arjessa. Näen positiivisen psykologian vahvuutena sen, ettei myöskään ummisteta silmiä negatiivisilta tunteilta ja vastoinkäymisiltä, mutta ei anneta negatiivisen viitekehyksen määrittää tekemistä. On helppo lähteä ratkomaan ongelmia tai nähdä asioita, joita tulisi kehittää itsessä tai toisissa henkilöissä. Mitä, jos vapauttaisimmekin energiamme näkemään onnistumiset ja vahvuudet työpaikalla, tiimissä ja itsessämme. Nämä luovat vahvan pohjan työn imulle, jossa vireystila ja mielihyvä työstä ovat korkealla.

Asia ei kuitenkaan ole näin helppo ja yksiselitteinen, että vain vahvuuksia ja voimavaroja vahvistamalla päästään tuloksiin. Asiaan vaikuttaa myös työyhteisön tunneilmapiiri ja työn luonne. Asiantuntijatyöyhteisöissä keskustelu työn merkityksestä, onnistumisista, vahvuuksista on jo arkea, mutta esim. palvelualoilla ja suorittavassa työssä ei vielä puhuta systemaattisesti näistä hyvinvoinnin ja onnistumisen perustana.

Positiivinen psykologian kautta on mahdollista kirkastaa vahvuudet, ymmärtää oman työn merkityksellisyys, ratkoa konflikteja ja haastavia tilanteita sekä rakentaa kestävää työn imua.

Mistä liikkeelle

Työyhteisöissä

On kaksi polkua, jotka voimme valita työyhteisöissä;
1) voimavarojen lisääminen ja vahvistaminen -> työn imun lisääminen
ja
2) työn vaatimusten; kuormittavien tekijöiden vähentäminen -> työstressin ja uupumuksen vähentäminen.

Näiden polkujen lisäksi on tärkeätä aidosti ymmärtää ja kuunnella johdettavia, kollegoita ja henkilöstöä. Johtajiin ja esihenkilöihin kohdistuu suuret odotukset ja onnistunut johtaminen vaatii erinomaisia ihmissuhdetaitoja ja positiivisen tunneilmapiirin luomista, joka mahdollistaa turvallisuuden sekä avoimien ajatusten jakamisen. Positiivinen tunneilmapiiri on merkittävässä roolissa työyhteisön hyvinvoinnissa ja suorituskyvyssä.

Matkaa on vielä taitettavana, sillä edelleen johdolla ja esihenkilöillä on työelämässä riski joutua vallan tunteen sokaisemaksi ja nähdä yrityksen menestys omien ajatusten tuotteena. Tämä aiheuttaa tunneilmapiiriin ongelmia ja jaettu johtajuus menettää organisaatioissa vahvuutensa. Toisaalta esihenkilöt tunnistetaan superihmisiksi, jotka joutuvat ratkomaan liiaksikin tiimiensä ongelmia henkilöstön näkökulmanottokyvyn heikentyessä.

Esihenkilö ei ole supersankari. Hän tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ottavat vastuun tekemisestään ja luovat yhdessä tekemisen meininkiä. Mikäli työyhteisössä esiintyy vastakkainasettelua tai vahvaa minä minä -asennetta, niin yksilöillä myös tärkeätä pysähtyä pohtimaan mistä tämä kumpuaa. Pohdittavaksi on hyvä nostaa itselle mikä on työssä ja työpaikassa merkityksellistä. Miten voisi pienillä muutoksilla tehdä työstä mielekkäämpää kollegoiden kanssa. On hyvä muistaa työkaverin tuki, epäitsekäs toiminta ja millaista työ- ja tunneilmapiiriä jokainen voi edistää työyhteisöissä.

Työyhteisöissä pääsee liikkeelle selkeillä tavoitteilla, realistisella optimismilla, ihmissuhdetaidoilla ja aidolla arvostuksella.

Henkilökohtaisesti

Henkilökohtaisesti pääsee liikkeelle, kun pysähtyy katsomaan omia arvoja, unelmia ja tavoitteita sekä miten hyvinvoiva olen. Mistä kaikesta voin olla kiitollinen elämässäni.
Itse olen myös tehnyt työtä oman hyvinvoinnin ja optimaalisen suorituskyvyn kanssa, sillä olen huomannut välillä lipsahtavani työn imusta työstressiin, kun työ on ollut niin mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa. Tämä on näkynyt kotona, kun ajatukset ovat olleet töissä ja olen saanut jälkikasvulta palautetta, että en ole läsnä. Minä, joka valmennan läsnäolosta, oho, onko näin ja puolisokin tuntuu ärsyttävän, kun pientä vääntöä perheen arjen sujumisesta. Ihmeitä kuitenkin tapahtuu, kun sisäistää palautumisen tärkeyden, pienten muutosten voiman arjessa, läsnäolon tärkeyden kotona ja näkee myös puolison mahtavat puolet.

Elämä voi olla hyvää ja rikasta, kun rohkeasti uskaltaa katsoa omaa elämää ja mahdollisia muutostarpeita sekä olla itselleen armollinen, oma paras ystävä.

Mitä, jos jatkossa emme ottaisi itseämme niskasta kiinni vaan sen sijaan taputtaisimme olalle!Mira Pakarinen

Kirjoittaja Mira Pakarinen

Miralla on syvällistä osaamista positiivisesta psykologian hyödyntämisestä liiketoiminnan tuloksenteossa sekä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn parantamisesta organisaatioissa. Hän on myös kokenut business coach (PCC).
Ratkaisukeskeisyys, tuloksellisuus, aitous ja arvostava lähestymistapa ohjaavat hänen työskentelyään.

Tutustu Miran koulutukseen:

Johtamisella huippumenestystä – positiivinen psykologia työvälineenä (2 h) 29.09.2022 Etäkoulutus

Koulutus toteutetaan yhteistyössä PeopleUP Oy:n kanssa, joka on hyvinvoinnin, suorituskyvyn, johtamisen ja positiivisen psykologian valmennus, coaching ja kehittämisyhteisö.

Muut koulutukset yhteistyössä PeopleUp Oyn kanssa:PeopleUP Oy on hyvinvoinnin, suorituskyvyn, johtamisen ja positiivisen psykologian valmennus, coaching ja kehittämisyhteisö.

Yritysvastuun merkitys strategiassa ja johtamisessa (2 h) 11.10.2022 Etäkoulutus

Itsemyötätunto työelämässä – hyvinvoinnin ja suorituskyvyn perusta (90 min) 13.12.2022 Etäkoulutus

 

2022-09-05T14:52:45+00:00syyskuu 5th, 2022|Tags: , , |

Miten ketterä HR tukee yrityksen menestystä!

Jatkuvasti muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä vanha ajattelu ei tuo toivottua tulosta ja sen vuoksi useat yritykset ottavat ja ovat ottaneet toimintansa perustaksi ketteryyden.

Mira Pakarinen (Kuvaaja Anna Dammert)

Ketterien toimintatapojen juuret kumpuavat Lean- ja Tealfilosofiasta. Lean-ajattelussa fokuksessa on yksilön vastuu jatkuvasta kehittämistoimenpiteistä (Torkkola 2015). Teal-ajattelun kulmakivet ovat puolestaan jaettu päätöksenteko, persoonan merkitys työssä ja itseohjautuvuus (Laloux 2014).

Ketteryydessä on kysymys siitä, että johto, esimiehet ja HR toimivat työyhteisön oppimisen ja kasvun mahdollistajina sekä purkavat työnteon esteitä ja turhia jäykkyyksiä.

Ketteryyden ytimessä on tuottaa asiakkaalle entistä parempaa arvoa. Tämä toteutuu asiakaslähtöisten palvelujen ja tuotteiden avulla. Lisäksi yritysten ja organisaatioiden toimintaa tulee muokata entistä proaktiivisemmaksi asiakkaan liiketoiminnan mukaan.

Ketteryyden kautta syntyy kilpailuetua, kun asiakkaan tarpeita ymmärretään ja turbulenssissa maailmassa kyetään reagoimaan joustavasti ja dynaamisesti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Ketteryys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että organisaatiossa hötkyillään suuntaan ja toiseen, vaan se on hyvinkin systemaattista, tavoitteellista, itseohjautuvuuteen suuntautuvaa ja ratkaisukeskeistä toimintaa.

Miten HR-toiminta voi rakentaa omalla toiminnallaan ketterässä organisaatiossa menestystä liiketoiminnalle? 

Ketteryys on luonut HR-toiminnolle mahdollisuuden muuttua valmentavaksi, dynaamiseksi, joustavaksi sekä kiinteäksi osaksi yrityksen ydinliiketoimintaa. Monessa organisaatiossa ollaan kuitenkin vielä matkalla, koska matkalla on monia mutkia ja esteitä. Päivässä tai kahdessa ei saada jäykkiä HR-prosesseja ja järjestelmiä tukemaan ihmisten näkökulmasta liiketoimintaa.  Keskustelu keskittyy edelleen liian usein HR-prosesseihin, hallinnointiin ja -järjestelmiin, kun todellisuudessa suunta tulisi olla siinä, miten hyvällä henkilöstöjohtamisella tuodaan menestystä liiketoimintaan.

Mitä tämä tarkoittaa HR-asiantuntijoiden näkökulmasta?

Seuraavat neljä asiaa tulisi huomioida ketterän HR:n menestystekijöinä siirryttäessä ketterään organisaatioon:

1.) HR:n tulee tehdä johdon kanssa kiinteää yhteistyötä liiketoiminnassa.

Olla viemässä yrityksen menestyksen kannalta merkittäviä hankkeita läpi. Konsultoida johtoa ja esimiehiä sekä strategisella että käytännön tasolla millaisella osaamisella varmistetaan menestys. Tämä puolestaan vaatii vahvan luottamuksen ja yhteistyön rakentamista HR:n ja johdon/esimiesten välillä. Yhteisen business- ja peoplekielen ymmärtämistä asiakkaan hyväksi. Tämä haastaa HR-asiantuntijat jatkuvaan oppimiseen ja myös venymään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Toisaalta johdon tulisi myös tulla entistä tietoisemmaksi HRn tuomasta lisäarvosta ja ottaa heidät mukaan liiketoimintaan samalla tapaa kuin taloushallinnon ammattilaiset ovat.

2.) HR:n rooliin ketterissä organisaatiossa sisältyy coachaavan kulttuurin ja taitojen rakentaminen.

HR asiantuntijat ovat merkittävässä roolissa sisäisinä coacheina ja myös rakentamassa valmentavan johtamisen taitoja esimiehille. Tarvitaan rohkeutta haastaa ja kysyä oikeita kysymyksiä johtamisesta ja liiketoiminnasta sekä tukea innostavan kulttuurin vahvistumista. HR-asiantuntijoiden onnistuessa tässä tehtävässään organisaatiossa tapahtuu jatkuvaa kehittymistä, oppimista ja liiketoiminnan tulokset paranevat.

3.) Onnistuakseen ketteränä HRnä, organisaation HR-tiimit tarvitsevat myös keskenään vahvaa luottamusta ja yhteistyötä sekä avoimuutta keskustella laaja-alaisesti yhtenäisistä toimintatavoista yrityksen menestyksen eteen.

Samaan suuntaan soutamista ja toisten ymmärtämistä. Kaiken hektisyyden keskellä HR-asiantuntijoiden on hyvä pysähtyä miettimään ja keskustelemaan systemaattisesti omasta roolistaan ja miten he yhdessä tukevat ja ovat osa liiketoiminnan ydintä. Ketterässä organisaatiossa on hyvä varmistaa, että HR-asiantuntijoilla on vahvat valmiudet coachaavan kulttuurin edistämiseen liiketoiminnan ytimessä.

4.) Ketterän HRn tulee sisällyttää henkilöstöjohtaminen luonnollisena osana liiketoimintastrategiaan.

Erillisesti luotu HR-strategia, jota tuodaan sivusta liiketoiminnan tueksi ei enää tulevaisuuden ketterissä organisaatioissa toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä tämä puolestaan tarkoittaa HR-toiminnan näkökulmasta? Entistä vahvemmin rakennetaan strategista HR-roolia ja rutiinitöitä tehdään uusilla toimintatavoilla. Merkittäviä asioita, jotka vaativat päätöksiä ja vahvaa yhteistyötä liiketoiminnan tarpeista. Tarvitaan rohkeutta kokeilla asioita ja jos asia ei toimikaan, niin uskallusta myös sanoittaa se. Reflektion taito on tärkeässä roolissa edistettäessä ketterää HR-toimintaa. Tämä taito on HR-asiantuntijoiden vahvuus ja sen varaan on hyvä rakentaa.

Toimiva ja ketterä HR-toiminta näkyy organisaation johtamisessa, hyvinvoivissa tiimeissä ja yksilöissä sekä jatkuvasti kehittyvänä yhteisönä yhdessä asiakkaiden kanssa. Toivon myös, että jatkossa HR-toiminto on osa yrityksen kokonaisvaltaista toimintaa, ei erillinen tukitoiminto. Liiketoiminnan ytimessä HR tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, asiakkaalle ja johtamiselle.

Mira Pakarinen

Julkaistu myös Business Coaching Magazinessa NO1 2018

Kirjoittaja on Mira Pakarinen, joka on toinen valmentajista

HR bisneksentekijänä – Change Agent -lounasseminaarissa 20.9.2018.

Seminaarin vetäjinä toimivat kokeneet valmentajat ja business coachit Mira Pakarinen ja Päivi Inki. Heillä on yli 20 vuoden laaja liike-elämän kokemus ja he ovat auttaneet satoja asiantuntijoita, johtajia ja esimiehiä onnistumaan työssään. Heillä on konkreettinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa ja he uskovat kunnioittavaan ja inspiroivaan johtamiseen. Heidät on myös palkittu muutosjohtamisesta ja muutoksen tekijöinä.

Tervetuloa yhdessä ketterästi valloittamaan tulevaisuutta!   Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 20.9. Sokos Hotel Presidentin maukkaalle lounaalle ja ajankohtaiseen iltapäiväseminaariinhttps://www.eventium.fi/koulutus/hr-bisneksentekija-seminaari-1-2-pv/

2019-11-30T09:32:20+00:00elokuu 20th, 2018|Tags: |