fbpx

Avainsana: etäpalaveri

Fasilitointi muuttuvassa maailmassa

Muistatko ajan, jolloin ihmiset vihasivat liimalappuja ja osallistujista muutama totesi jo ovesta sisälle astuessaan, että ei kait me tehdä ryhmätöitä? 

Sellaista se oli ennen vanhaan, työpajat ja fasilitointi, kehittäminen ja ryhmäprosessit tehtiin lähitoteutuksina ja kaikki olivat samassa tilassa samaan aikaan. Pandemian alkaessa käytännössä kaikki tieto- ja toimistotyö siirtyi etätöihin ja yhdessä tekeminen muuttui. Ei ollut enää kokoushuoneita, vaan ne korvattiin kanavilla ja sähköposteilla ja tiimityötiloilla. Ei ollut kokouksia, vaan tilalle tuli teamseja ja zoomeja ja muita tapoja pitää yhteyttä.

Etätyössä opeteltiin paljon uutta, mutta ajan myötä siihen myös totuttiin: kokouksista tuli parempia ja etänä yhdessä tekemisestä tuli luonnollisempaa. Kun fasilitointi ja yhteydenpito siirtyivät verkkoon, sekä tekniset alustat että yhteydenpitosoftat kehittyivät hurjaa vauhtia. Oli pakko, käyttäjiä oli yhtäkkiä ihan erilainen määrä kuin ennen. Virtuaalikokouksista ja etätyöstä tuli tavallinen toimintatapa, monet alkoivat puhua uudesta normaalista.

Pakko ei ole uusi normaali, vaan uusi normaali alkaa syksystä ja muodostuu pikkuhiljaa.

Keväällä vielä oli pakko tehdä tietyllä tavalla, syksystä eteenpäin maailma näyttää toipuvan pandemiasta ja palaavan moninaisempaan arkeen ja mahdollisuuksiin. Osa työpaikoista palaa toimistolle, osa jää hybriditoteutukseen eli osan viikkoa ollaan toimistolla ja osan etänä. Silloin puhutaan monipaikkaisesta työstä.

Aidosti uusi normaali vaatii toisaalta uusia kujeita ja toisaalta taas muistuttelua vanhasta, sillä eivät samat fasilitoinnin kikat toimi kaikissa tilanteissa. Vaikka taustalla ovatkin samat fasilitoinnin lainalaisuudet ja periaatteet, voi osallistuminen ja kokemus olla kovinkin erilaista. Ryhmäprosessien vetäjillä on isoin vastuu saada kokouksista ja muista toteutuksista osallistujille energisoivia ja mielenkiintoisia – riippumatta missä ollaan millaisilla työkaluilla.

Entäs mitäs tehdään niille, jotka edelleen vihaavat liimalappuja?

Kerron salaisuuden: Eiväthän he oikeasti niitä lappuja vihaa, he eivät tykkää käyttää omaa aikaansa yhdessä tekemiseen yhtään missään, jos se on toteutettu huonosti. Oli se sitten etänä, hybridinä tai lähitoteutuksena.

Koska työssä on nykyään paljon enemmän mahdollista, ollaan me fasilitoijat sen moninaisuuden mahdollistajia. 

 

Kirjoittaja Jani Turku, sertifioitu fasilitaattori Jani Turku (TkL, Brain-based Business Coach, Lego Serious Play), Ideapakka.fi

Katso Janin koulutukset täältä:

Radikaali fasilitointi – toiminnallisen valmentamisen next step (1 pv) 16.9.2021 Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki

Radikaali fasilitointi – hybridi (2 x 1/2 pv) 04.-11.11.2021 Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki + striimaus ja Zoom meeting

Tutustu myös Koulutuskalenteriin: https://www.eventium.fi/koulutuskalenteri/

2021-06-23T12:22:32+00:00kesäkuu 23rd, 2021|Tags: , , , , |

Pilaatko vaikuttavuutesi etänä?

Toimitusjohtaja, johtamisaktivisti Toni Hinkka on Suomen tunnetuin ja arvostetuin johtamisen ammattimentori ja vaikuttamisen taidon kouluttaja. Hän on katsonut ja analysoinut satoja etäkokouksia ja webinaareja, etsien esimerkkejä hyvästä ja ei niin hyvästä.

Menisitkö tärkeään tapaamiseen paperipussi päässä ja epäselvästi mumisten? Kohtaisitko kollegasi hiukset harottaen? Pukeutuisitko aamutakkiin tai oloasuun? 

En muista, olenko koskaan bisnestapaamisessa kohdannut yllä kuvattua. Tai varmasti muistaisin, jos olisin.

Koronakriisi on siirtänyt meidät etätyöhön. Valtaosa vaikuttaa olevan etänä ihan pihalla. Ikään kuin luontainen positiivisen vaikuttamisen tarve olisi poistunut.

Massojen taantuessa positiivinen erottautuminen on helpompaa kuin koskaan. Kun vain ymmärtää, että vaikuttamisen tarve on vahvempi kuin koskaan ja tiedostaa, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Etävaikuttamisessa meiltä poistuu kolme viidestä aistista. Näin ollen kuulon ja näön merkitys ja vaikuttavuus vain korostuvat. Kiinnitä siis erityistä huomiota siihen, miten sinä kuulut ja miten sinut nähdään.

Aistimme, hermostomme ja aivomme ovat rakennettu siten, että ne haluavat säästää energiaa. Esivanhemmillamme kun oli aika usein puutetta energiasta.

Mitä vaikeampaa meidän on seurata toisen ihmisen viestintää, sitä enemmän aivomme rasittuvat. Kasvanut energiankulutus herättävät meissä kaksi tunnetta: En tykkää ja en luota. Alamme siis alitajuntaisesti epäillä toisen sanomaa. Sitten ryhdymme tietoisesti etsimään epäilyllemme todisteita. Ja kyllähän me niitä löydämme, kun herkistymme havainnoimaan.

Toinen mikä herättää epäilyn, on viestinnän ristiriidat. Eli jos sanat, sävyt ja kehonkieli eivät kerro samaa asiaa.

Kun haluat vaikuttaa ja vakuuttaa, tee viestintäsi seuraaminen mahdollisimman vaivattomaksi ja yhtenäiseksi. Siinä se salaisuus.

Etänä tämän varmistaminen on helpompaa kuin koskaan. Hän, jolla on kohtuullinen mikrofoni ja vähin taustahäly erottuu vastaanottajien korviin selkeimmin. Häntä, jolla on kohtuullinen kamera, valaistus, kuvakulma ja tausta sekä koko ylävartalo näkyvissä, on miellyttävintä seurata. Kannettavan oma kamera ja mikrofoni ovat yleensä luokattoman surkeita. Muutaman kympin investoinnilla saat jo selkeän etulyöntiaseman moisia käyttäviin. Valaistuksen saat ilmaiseksi auringosta, kunhan ikkuna on kasvojesi edessä.

Kirjoittaja Toni Hinkka

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Tonin uuteen etäkoulutukseen:

Älä mokaa etäpalavereissa – opi etävaikuttamisen parhaat käytännöt (1/2 pv)

2020-05-25T12:00:28+00:00toukokuu 25th, 2020|Tags: , , , |