Oppi Areena

Ajankohtaista


Päätin oppia uuden taidon – uunituore bloggaaja palaa juurilleen

Kirjoita ilman inspiraatiota, no stress!

Jenni Liuski on uunituore bloggaaja, uusia oppimiskokemuksia ja taitoja etsimässä. Ehkä nuoruuden haave kirjan kirjoittamisesta toteutuu jonain päivänä, usein elämä yllättää. Nykyisin Jenni toimii koulutusassistenttina WebAkatemiassa.

Kirjoitin elämäni ensimmäisen blogin syksyllä. Sain paljon kannustavaa palautetta, mutta muutama läheinen antoi onneksi myös rakentavaa kritiikkiä. Jo kirjoittaessani huomasin, että tämä ei ollutkaan niin itsestään selvää kuin olin kuvitellut, blogeja kun on nykyään joka Pirkolla ja Pertillä.

Haaveilijasta järjestelmälliseksi

Nuorena olin innostunut kirjoittamisesta, ja vihkot täyttyivät mysteerinovelleista. Suuri haaveeni oli kirjoittaa kokonainen romaani. Mutta kuten usein nuoruuden haaveille käy, jouduin työntämään sen taka-alalle ja opiskelemaan taloudellisempaa ammattia.

Nyt kun sen ammatin polku on kuljettu ja toinenkin aloitettu, en enää jää surkuttelemaan lahjojen puutetta. Kuka tahansa voi halutessaan oppia uuden taidon, ja minä päätin oppia kirjoittamaan.

Sain vinkin koulutuksesta, joka voisi auttaa tulevien blogien kanssa ja kirjoittamisessa ylipäätään. Tämä tuli kuin tilauksesta, innostuin ja ilmoittauduin siltä istumalta. Koulutus oli Eventiumin Kirjoita ilman inspiraatiota, kouluttajana Oili Valkila.

Ammattitaitoa ja kokemusta jaossa

Kouluttaja Oili Valkila on suomen kielen ja puheviestinnän maisteri ja hänen tapansa kouluttaa oli selkeä ja tehokas. Ensin vähän kyllä epäilin päivän kiinnostavuutta, kun huomasin että katsellaan dioja. Ensimmäisten tuntien aikana muutin kuitenkin mieltäni dioista, opetuksen seuraaminen oli luonnollista. Oppi jäi myös mieleen helposti ja siihen on helppo palata kotona materiaalin ansiosta.

Aivojakin pitää ravita opin lomassa

Mureaa karitsaa ja maukkaita kasviksia, upealla näköalalla kruunattuna! Koulutuspaikka oli tuttu aiemmasta koulutuksesta, upea Royal at Crowne Plaza, Helsingissä. Tilat ja palvelut olivatkin ihan huippuluokkaa, lounas oli erityiskiitoksen arvoinen taas kerran!

Koko päivän aikana ei arjen stressit hiipineet lainkaan mieleen.

Opettelua – harjoittelu tekee mestarin?

Monia oppimiani työkaluja olen käyttänyt tätä tekstiä kirjoittaessani. Varsinkin kirjoittamisen aikatauluttaminen ja työvaiheiden jakaminen osiin tuntuu vähentävän stressiä ja luomisen tuskaa. Tosin aikatauluttamista pitää näköjään vähän opetella vielä. Niinhän siinä kävi, että kaksi ensimmäistä kertaa kun kalenteri muistutti työstä, minä hiljensin sen ja jatkoin muita puuhia.

Lopulta onnistuin kuitenkin jaksottamaan kirjoittamisen useampaan osaan. Ehkä jo ensi kerralla tulokset näkyvät myös muille. Kouluttaja sanoikin, että ei kannata tehdä kymmentä vuotta täydellistä romaania, kun voi tehdä romaanin vuodessa kymmenen vuoden ajan. Viimeiseen mennessä olet jo todella taitava.

Oivallus 

Aiemmin olen tehnyt kaikki kirjalliset tehtävät viime hetkellä ja kerralla loppuun. Nyt ihmettelen, miksi ihmeessä olen sillä tavalla luonut paineita itselleni ja samalla heikentänyt valmiin työn laatua.

Oikein itseäkin jännittää, mitä kaikkea muuta tässä elämässä vielä oppii.

Anna tulla elämä, minä olen valmis!

 

Jenni Liuski
WebAkatemia Koulutuspalvelut

 

Seuraava Kirjoita ilman inspiraatiota -koulutus järjestetään Helsingissä 19.3.2019
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://eventium.fi/koul/8303

 

 

 

Kirjoita ilman inspiraatiota (1 pv)

2018-12-19T14:08:36+00:00 joulukuu 19th, 2018|Tags: |

Kirjoita ilman inspiraatiota – huomioita reissubloggaajan kynästä

Kirjoittaja Tapio Törmä, evp lehtori, sähkö- ja automaatio Stadin ammattiopistosta kirjoittaa nykyisin Reissumiehen mietteitä -blogia, aikuisen reissumiehen ajatuksia matkoilta ja muutosten vaiheilta.

Mikä neuvoksi lukijoiden mielenkiinnon löytämiseksi?

 

Nykyisen viestintämahdollisuuksien lisääntymisen myötä myös haasteet onnistuneeseen viestintään ovat lisääntyneet huomattavasti. Kirjallista viestintää tulee somesta paljon ja kirjoittajan pitäisi löytää oma väylänsä lukijoillensa. Kaikkia lukijoita ei voi tavoittaa samasta kirjoitusalustasta; sähköpostia luetaan hyvinkin vaihtelevasti ja kaupalliset alustat kilpailevat tietenkin keskenään.

Työaiheisten raporttien kirjoittaminen on ehkä helpointa. Työperäisillä aiheilla on normaalisti kohtuullisen selkeä sisältö lähdeaineiston turvin eli kirjoittajan tarvitsee kirjoittaa vain mielenkiintoinen aloitus ja lopetus tarvitaan. Kirjoittajan pitää siis miettiä aloituksen ja lopetuksen sanat ja lauseet tarkasti mielenkiinnon herkistämiseksi.

Sanomalehdissä kiinnittää huomiota lukuisat virheet ja selkeä manipulointi, miksi tällaista sallitaan? Esimerkkinä käykööt vaikka liikenneonnettomuuden selostus, miten voi olla niin vaikea kirjoittaa, että ihminen tai henkilö ajoi autoa, ei auto itse? Tietenkään ei ole tarkoitus syyllistää ketään, mutta tuskinpa autoa rangaistaan, jos se tulee kolmion takaa moottoripyörän eteen! Julkiseen mediaan kirjoittaville siis selkeä viesti, kirjoittakaa asiaa, älkää peitelkö sitä.

Asiakirjojen käännökset ovat olleet ehkä kaikkein vaikein kirjoittamisen alue oman työhistorian aikana. Suomen työturvallisuuslain mukaan laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet pitää olla käyttäjän luettavissa käyttäjän kielellä eli Suomessa suomen tai ruotsin kielellä. Tekstin muokkaus käyttäjälle soveliaaksi voi olla hyvinkin haastavaa, riippuen alkuperäistekstin kirjoittajan tavasta tuottaa kirjallista tekstiä. Joidenkin toimittajien tekstiä on ollut lupa muokata paremmin luettavaan muotoon ja joissakin tapauksissa se on olut mahdotonta. Kannattaa siis kysyä toimittajan mielipidettä ennen tekstin muokkausta.

Työ- ja harrastusblokit ovat olleet henkilökohtaisesti kaikkein mielenkiintoisimmat, mutta kyllä niidenkin kirjalliset tuotokset vaativat harkintaa. Blokit ovat kaikkien luettavissa, joten sisällön sävy ja sisältö pitää olla siis sovelias kaikille. Helpointa on ollut kirjoittaa matkakertomuksia ja niitä olen lukenut itsekin hyvin paljon. Jokaiseen mielenkiintoiseen kohteeseen ei ole ollut mahdollista mennä itse vierailulle, joten hyvä matkakertomus avartaa siinä kuin varsinainen matkakin.

”Kirjoita ilman inspiraatiota”

Tämän vuoksi olin hyvinkin tyytyväinen kun löysin kirjoittamisen kurssin joulukuussa 2018, aiheena ”Kirjoita ilman inspiraatiota”. Kurssipaikka oli entinen Hesperia, nykyinen Royal at Crowne Plaza, Helsingin keskustassa.
Järjestävä yritys on Eventium.fi ja kurssin vetäjänä tunnettu median ammattilainen, puheviestinnän maisteri Oili Valkila, Will & Way-yrityksestä.

Päivän kurssin sisältönä oli aamupäivän luento sekä iltapäivän harjoitukset.

Aamupäivällä pohdimme itse kirjoittamisen prosessia, miksi se on joskus vaikeaa ja kuinka ongelmasta selvitään. Kaikkien tiedossa on kuinka vaikea on oppia väärästä tavasta pois, sitä pitää vain harjoitella ja alkaa toimimaan oikealla tavalla. Kerralla valmiiksi – ei siis ole oikea tapa kirjallisen tuotoksen tekemisessä.

Tekstin muodostaminen prosessina oli tekniselle ihmiselle helposti ymmärrettävä tapa toimia. Tekstinmuodostus-menetelmä oli käyttökelpoinen tapa avata kirjoittamisen prosessia, kokonaisuus paloitellaan eli vaiheistetaan systemaattisesti. Kokonaisuudelle mietitään tavoite, aikataulu sekä tietenkin kohde eli lukijakunta. Ideoinnissa kerätään aiheeseen liittyviä avainsanoja tai lauseita, eli ”lihaa luitten päälle”. Myös näkökulma on tärkeä, mistä suunnasta aihetta halutaan tarkastella ja sitä valaista. Asiakokonaisuuksien jäsentely ja argumentointi ovat myös hyvin tärkeitä, jokaisesta kappaleesta täytyy löytyä ”se jokin”. Kirjoitelman lopuksi se tietenkin siivotaan virheistä ja tarkistetaan ulkoasu.

Iltapäivällä harjoittelimme kirjalliset tuotosten tekemistä yhteisellä harjoituksella.
Parityönä nimesimme nipun kirjoittamisen aiheita, joista valitsimme kaksi mieluisinta. Kaikkien kurssilaisten aiheista valitsimme kaikkia kiinnostavaksi aiheeksi Julkinen liikenne vs yksityisautoilu. Tästä aiheesta kirjasimme avainsanoja ja lauseita, joista jokainen valitsi yhden kirjoitelmansa aiheeksi.
Henkilökohtaisesti itseä kiinnosti öljyn hinta ja sen vaikutus maailman talouteen.

Jokainen kirjoitti noin tunnin valitsemastaan aiheesta, minkä jälkeen annoimme tuotoksen vieruskaverin tarkasteltavaksi. Monelle tuottaa suurta tuskaa antaa kirjoitelmansa vieraan luettavaksi, vaikka se todellisuudessa saattaa mennä isonkin joukon luettavaksi. Rohkeasti siis vaan kirjoitelma lähipiirille tai muuten luotettavalle henkilölle luettavaksi.

Tähän tarkasteluun olisi voinut varata enemmän aikaa, mutta kurssipäivä loppui turhan nopeasti, aihe oli kaikille hyvinkin mielekäs. Kurssipäivän lopuksi pohdimme vielä, kuinka opetelluista menetelmistä saa pysyvän työkalun.

Totesimmekin yhdessä että ”työkalut pitää olla esillä ja ne pitää pitää terävinä”. Erilaisia kirjoitelmia pitää myös harjoitella, harjoitus tekee mestarin!

Tapio Törmä

evp lehtori

 

Seuraava Kirjoita ilman inspiraatiota -koulutus toteutetaan 19.3.2019 Helsingissä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://eventium.fi/koul/8303

 

 

 

 

2018-12-19T10:32:04+00:00 joulukuu 19th, 2018|Tags: |

Radikaali fasilitointi – toiminnallisen valmentamisen next step opiskelijan silmin

Opiskelijan mietteitä fasilitoinnista osana esimiestyötä

Osallistuin Radikaali fasilitointi – toiminnallisen valmentamisen next step -koulutukseen marraskuussa 2018. Koulutukseen saapuessani mielessäni liikkui monia kysymyksiä, sillä käsitykseni fasilitoinnista ei ollut kovin syvällinen. Lisäksi opiskelijana minulla ei ollut aikaisempaa käytännön kokemusta fasilitoinnista työympäristössä. Kaikesta huolimatta olin innoissani.

Kirjoittaja Juko Pitkänen on juuri valmistumassa oleva tradenomiopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän toimii henkilöstöhallinnn työharjoittelijana yrityksessä, johon tekee myös opinnäytetyötä esimiestyöhön liittyen.

Motivaatio koulutukseen osallistumiseen muodostui opintojeni, opinnäytetyöni ja työharjoitteluni yhteisvaikutuksesta. Opinnäytetyöni tiedonkeruu keskittyy esimiestyön kehitysmahdollisuuksiin. Kun halutaan kehittää toimintoja, tiedonkeruun menetelmät ovat onnistumisen mahdollistajia. Nykytilan selvittäminen ja toiminnan kehittäminen vaatii usein lukujen tulkitsemisen lisäksi kokemuksiin perustuvaa tietoa. Arvioitaessa henkilöiden suoriutumista astutaan hyvin henkilökohtaiselle alueelle, jolloin keskustelut ja tilanteet tulee pystyä muodostamaan avoimiksi ja turvallisiksi aidon palautteen saamisen mahdollistamiseksi.

Tärkeää on myös jälkitoimenpiteiden hallitseminen: ajatusten ja mielipiteiden keräämisen suhteen yhtä tärkeää on se, johtaako havainto toimenpiteeseen.

 

Albert Einsteinin sanoin: Ongelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu. Näistä syistä koin, että fasilitoinnin perusteiden ymmärtäminen olisi erittäin hyödyllistä opinnäytetyöni tiedonkeruun yhteydessä ja myös myöhemmin työurallani. Koulutuksen kouluttaja Jani Turku totesikin: Kaikessa on kysymys ’mitä’ – ’miten’ on valinnaista.

Materiaali, jonka saimme aamulla koulutukseen saapuessamme, sisälsi Ideapakan ja muistiinpanoille tarkoitetun vihon. Vihon ensimmäisille sivuille oli tulostettu päivän ohjelma ja lista koulutukseen osallistuvista henkilöistä. Koulutukseen oli osallistumassa joukko eri organisaatioiden edustajia, jotka edustivat monia eri työtehtäviä. Tämä loi hyviä odotuksia koulutukselle. Kouluttajamme Jani Turku aloitti päivän kevyesti keskustelulla siitä, mitä koulutukseen osallistuva ryhmä halusi päivän aikana kuulla fasilitoinnista. Päivälle oli suunniteltu läpivienti, mutta osallistuvaa ryhmää kiinnostavat asiakokonaisuudet olivat lähes ensimmäinen asia, mitä käytiin läpi. Nämä asiat kirjattiin näkyviin ja ne olivat päivän asiasisältö ennalta suunnitellun läpiviennin ympärillä.

Ryhmämme halusi kuulla fasilitoinnin perusteista, innostamisesta, sitouttamisesta, tulosten puinnista, hyödyllisistä sovelluksista ja monista muista asioista. Omiin kysymyksiin oli varmasti luvassa vastauksia, kunhan uskalsi olla aktiivinen. Koulutuksessa oli alusta asti erittäin avoin ilmapiiri. Keskustelu ja ajatusten vaihtaminen muiden osallistujien kanssa oli olennaisessa osassa koulutusta.

Koulutuksen seuraaminen itsessään oli mielestäni kokemisen arvoinen elämys ja hieno esimerkki siitä, miten fasilitointia suoritetaan. En pysty korostamaan tarpeeksi sitä, kuinka taitava fasilitaattori Jani Turku on. Päivä eteni erilaisia fasilitointimenetelmiä havainnollistaen ja koulutus suoritettiin osallistavasti siten, että malleja ja niiden tarkoituksia oli helppoa ja mielenkiintoista seurata. Koulutukseen osallistuneille jaettiin Ideapakka, joka on mielenkiintoinen ja hyvä työkalu ideoiden ja menetelmien kehittämiseen. Ideapakka auttaa omien fasilitointitaitojen ja -tapojen kehittämisessä ja soveltamisessa esimerkiksi työympäristössä.

Radikaalin fasilitoinnin koulutus sopii mielestäni kaikille, jotka haluavat kehittää itseään. Koulutus tarjoaa mielestäni hyviä vinkkejä yleisesti toteutettavaan viestintään ja siinä huomioitaviin asioihin. Viestintä on osa kaikkia työpaikkoja, ja koulutus tarjoaa mielestäni esimerkiksi esimiehille hyviä vinkkejä viestintään prosessina sekä siihen, mitä tämän prosessin eri vaiheissa tulee ottaa huomioon turvallisten ja tehokkaiden tilaisuuksien sekä tulosten mahdollistamiseksi. Koulutus on myös todella tehokas tapa fasilitaattoreille kehittää omaa osaamista hyvässä oppimisympäristössä, jossa fasilitoinnin keinoja pystyy seuraamaan käytännössä.

Mielestäni oli hienoa, että koulutukseen oli ilmoittautunut monia edustajia samoista organisaatioista. Tiedon ja taidon jalostaminen ja jakaminen työpaikoilla on mielestäni hedelmällistä, kun useampi henkilö on kokenut saman tilanteen omasta näkökulmastaan ja ajatuksia voidaan vaihtaa jälkikäteen. Opiskelijana oli hienoa päästä kuuntelemaan kokemuksia ja havaintoja fasilitoinnista työelämässä.

Kiitokset Eventiumille ja Jani Turulle koulutuksen järjestämisestä.

Seuraava Radikaali fasilitointi – toiminnallisen valmentamisen next step -koulutus järjestetään Helsingissä 5.2.2019. Oman kokemukseni perusteella voin hyvillä mielin suositella kaikkia aiheesta vähänkään kiinnostuneita osallistumaan koulutukseen.

Juko Pitkänen
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketalous

 

Seuraava Radikaali fasilitointi -koulutus toteutetaan 5.2.2018 Helsingissä

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://eventium.fi/koul/8101

2018-12-19T10:36:45+00:00 joulukuu 19th, 2018|Tags: |

Mikä on suomalaisen asiakaspalvelun suurin ongelma?

Antti Nevalainen

Kouluttajamme ja valmentajamme Antti Nevalainen kertoi Lappeenrannan Uutisissa asiakaspalvelun tärkeydestä.

Mikä on asiakaspalvelussa tärkeää?

Avainasemassa ovat asiakkaasta välittäminen, huomioiminen ja ystävällisyys.

Miellyttävän asiakaspalvelun eteen ei vielä tehdä Nevalaisen mukaan tarpeeksi töitä. Asiakaspalveluhenkilökuntaa tulee arvostaa ja kouluttaa.

Eventiumin seuraava Taitava asiakaspalvelija -koulutus on 29.1.2019 Helsingissä.

Lisätietoja koulutuksesta löydät täältä. Viimeksi koulutus oli täynnä, varaa paikkasi nyt.

Tule kuuntelemaan, mitä taitoja ja ominaisuuksia työstämällä sinusta tai sinun suojateistasi tulee aina vain parempia asiakaspalvelijoita. Seminaari toimii hyvänä tarkastuslistana nykyiselle asiakaspalvelukunnollesi!

Lappeenrannan Uutisten koko artikkeli on luettavissa täältä.

2018-11-15T10:26:38+00:00 marraskuu 15th, 2018|Tags: |

Rakentava vuorovaikutus – introvertin ihmettelyä innostavasta koulutuspäivästä

Kouluttautumispäivä poiki oivalluksia ja ensimmäisen blogini

Sain mahdollisuuden osallistua Eventiumin järjestämään Rakentava vuorovaikutus -koulutukseen tällä viikolla. Kouluttajana oli valovoimainen Simo Routarinne. Jo ohjelmaa lukiessani huomasin, että tiedossa on ryhmäytymistä, improvisaatiota ja iloista mokaamista. Tämä kaikki nosti  niskavillani pystyyn ja sai sisäisen kontrollifriikkini huutamaan EI:tä.

Jenni Liuski

Minä olen aina vältellyt esiintymistä ja ihmisiä ylipäätään.

Järkipuoli minussa kuitenkin voitti; ilmoittauduin koulutukseen, koska asiakaspalvelussa ja työyhteisössä on tärkeää kohdata ihmiset oikeasti.

Aamulla lähdimme matkaan jo viideltä, matkaa oli reilut 100km, ja halusin olla ajoissa paikalla. Pelkäsinkin, että väsymys voittaa kesken koulutuksen, mutta se oli todellakin turha pelko.

Koulutuksen puitteet Tapahtumatalo Bankissa olivat maalaislikan silmään hienot, ja ensivaikutelma oikein lupaava. Menimme katsomaan aamupalapöydän herkkuja; sämpylöitä, hedelmiä ja upeaa rahkamysliä.  Mutta koulutustilaan siirryttyämme näkymä oli melkein kuin luokkahuoneessa!

Oih, miten selviän tästä päivästä?

Onneksi kouluttajalla oli jännä pilke silmäkulmassa, kun hän kertoi, että täällä ei pönötetä, vaan hankkiudumme turhasta jännityksestä ja myös pöydistä eroon. Näin myös tapahtui. Olin muutenkin varsin vaikuttunut Simosta – etenkin, kun hän kertoi itsestään ja taustastaan: hän on kouluttanut Disneyn Pixarin väkeä!

Tässä koulutuksessa ei juurikaan tarvinnut penkkiä kuluttaa!

Ihmettelin, kuinka luontevasti Simo johti meidät henkisfyysisen lämmittelyn jälkeen harjoittelemaan käytännössä vuorovaikutustaitoja, leikin varjolla. Porukka otti uskomattoman hienosti vastaan erilaisia fyysisiä testejä, jotka osoittivat meille, miten voidaan mokata iloisesti. Ja todellakin mokailin, hyvällä fiiliksellä!

Nauruntäyteisistä hetkistä päästiin välillä kuuntelemaan kouluttajaa vakavasti. Luovien harjoitteiden avulla uskaltauduimme myös itse kokeilemaan uusia tapoja kohdata toisia. Ryhmähenki syntyi nopeammin kuin koskaan olen nähnyt. Koulutuksessa oli hyvin erilaisia ihmisiä monelta alalta, ja yllättäen kaikki vaikuttivat tuntevan yhteenkuuluvuutta samanlaisten haasteiden edessä.

Ei tietoakaan unihiekasta

Ruokatunnilla siirryimme yhdessä ruokasaliin, jossa ei todellakaan ollut puutetta tarjonnasta. Jo pelkästään alkupalapöytä olisi normaalisti riittänyt lounaaksi. Ruoan jälkeen tuli hetkeksi vähän aamuinen univaje mieleen, mutta kun Simo pyysi nousemaan ylös ja ottamaan vielä kerran parin, jonka kanssa ei vielä ollut harjoitellut, karisi silmistä viimeisetkin rippeet unihiekasta.

Teimme myös ryhmässä harjoituksia, joissa sanoimme sanoja, jotka tulivat mieleen edellisestä sanasta, ja lopulta kerroimme tarinan, joka muistui mieleen jonkun assosiaation kautta. Tämä tuntui lähentävän ryhmää. Mietin, että tämäpä olisi varmasti kiva vaikka pikkujoululeikkinä. Monet naurut se ainakin kirvoitti.

Päivä tuntui loppuvan kesken! Ainakin minulle jäi vaikutelma, että moni olisi halunnut jatkaa vielä. Todettiinkin, että Simon johdolla olisi voinut jatkaa vaikka monta päivää.

Mitä tänään koulussa opit, tyttö pellavapäinen?

Minä opin ainakin sen, että jos joku ei suju luonnostaan, sen voi opetella. Ehkäpä juuri niitä asioita kannattaa harjoitella, jotka eivät ole itselle ominaisia tai luontevia. Uskon jopa, että seuraavan kerran, kun pitää mennä tavalla tai toisella esiintymään, en enää otakaan askelta taaksepäin, kuten ennen!

Koulutuksen alussa Simo sanoi jotain, joka jäi mieleen ja upposi. Hän sanoi, että ihminen ei ole pysäytyskuva. Tämän lauseen otan opiksi ja ohjenuoraksi.

 

Jenni Liuski
Assistentti
WebAkatemia

 

Eventium Koulutuspalvelut järjestää Simo Routarinteen Rakentava vuorovaikutus -koulutuksen jälleen heti alkukeväästä, helmi-maaliskuussa. Valmennus oli tälläkin kertaa täynnä, joten kannattaa ennakkovarata oma paikka jo nyt! Lisätiedot: info@eventium.fi

2018-10-26T20:26:08+00:00 lokakuu 26th, 2018|Tags: |

Miten ketterä HR tukee yrityksen menestystä!

Jatkuvasti muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä vanha ajattelu ei tuo toivottua tulosta ja sen vuoksi useat yritykset ottavat ja ovat ottaneet toimintansa perustaksi ketteryyden.

Mira Pakarinen (Kuvaaja Anna Dammert)

Ketterien toimintatapojen juuret kumpuavat Lean- ja Tealfilosofiasta. Lean-ajattelussa fokuksessa on yksilön vastuu jatkuvasta kehittämistoimenpiteistä (Torkkola 2015). Teal-ajattelun kulmakivet ovat puolestaan jaettu päätöksenteko, persoonan merkitys työssä ja itseohjautuvuus (Laloux 2014).

Ketteryydessä on kysymys siitä, että johto, esimiehet ja HR toimivat työyhteisön oppimisen ja kasvun mahdollistajina sekä purkavat työnteon esteitä ja turhia jäykkyyksiä.

Ketteryyden ytimessä on tuottaa asiakkaalle entistä parempaa arvoa. Tämä toteutuu asiakaslähtöisten palvelujen ja tuotteiden avulla. Lisäksi yritysten ja organisaatioiden toimintaa tulee muokata entistä proaktiivisemmaksi asiakkaan liiketoiminnan mukaan.

Ketteryyden kautta syntyy kilpailuetua, kun asiakkaan tarpeita ymmärretään ja turbulenssissa maailmassa kyetään reagoimaan joustavasti ja dynaamisesti jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Ketteryys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että organisaatiossa hötkyillään suuntaan ja toiseen, vaan se on hyvinkin systemaattista, tavoitteellista, itseohjautuvuuteen suuntautuvaa ja ratkaisukeskeistä toimintaa.

Miten HR-toiminta voi rakentaa omalla toiminnallaan ketterässä organisaatiossa menestystä liiketoiminnalle? 

Ketteryys on luonut HR-toiminnolle mahdollisuuden muuttua valmentavaksi, dynaamiseksi, joustavaksi sekä kiinteäksi osaksi yrityksen ydinliiketoimintaa. Monessa organisaatiossa ollaan kuitenkin vielä matkalla, koska matkalla on monia mutkia ja esteitä. Päivässä tai kahdessa ei saada jäykkiä HR-prosesseja ja järjestelmiä tukemaan ihmisten näkökulmasta liiketoimintaa.  Keskustelu keskittyy edelleen liian usein HR-prosesseihin, hallinnointiin ja -järjestelmiin, kun todellisuudessa suunta tulisi olla siinä, miten hyvällä henkilöstöjohtamisella tuodaan menestystä liiketoimintaan.

Mitä tämä tarkoittaa HR-asiantuntijoiden näkökulmasta?

Seuraavat neljä asiaa tulisi huomioida ketterän HR:n menestystekijöinä siirryttäessä ketterään organisaatioon:

1.) HR:n tulee tehdä johdon kanssa kiinteää yhteistyötä liiketoiminnassa.

Olla viemässä yrityksen menestyksen kannalta merkittäviä hankkeita läpi. Konsultoida johtoa ja esimiehiä sekä strategisella että käytännön tasolla millaisella osaamisella varmistetaan menestys. Tämä puolestaan vaatii vahvan luottamuksen ja yhteistyön rakentamista HR:n ja johdon/esimiesten välillä. Yhteisen business- ja peoplekielen ymmärtämistä asiakkaan hyväksi. Tämä haastaa HR-asiantuntijat jatkuvaan oppimiseen ja myös venymään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Toisaalta johdon tulisi myös tulla entistä tietoisemmaksi HRn tuomasta lisäarvosta ja ottaa heidät mukaan liiketoimintaan samalla tapaa kuin taloushallinnon ammattilaiset ovat.

2.) HR:n rooliin ketterissä organisaatiossa sisältyy coachaavan kulttuurin ja taitojen rakentaminen.

HR asiantuntijat ovat merkittävässä roolissa sisäisinä coacheina ja myös rakentamassa valmentavan johtamisen taitoja esimiehille. Tarvitaan rohkeutta haastaa ja kysyä oikeita kysymyksiä johtamisesta ja liiketoiminnasta sekä tukea innostavan kulttuurin vahvistumista. HR-asiantuntijoiden onnistuessa tässä tehtävässään organisaatiossa tapahtuu jatkuvaa kehittymistä, oppimista ja liiketoiminnan tulokset paranevat.

3.) Onnistuakseen ketteränä HRnä, organisaation HR-tiimit tarvitsevat myös keskenään vahvaa luottamusta ja yhteistyötä sekä avoimuutta keskustella laaja-alaisesti yhtenäisistä toimintatavoista yrityksen menestyksen eteen.

Samaan suuntaan soutamista ja toisten ymmärtämistä. Kaiken hektisyyden keskellä HR-asiantuntijoiden on hyvä pysähtyä miettimään ja keskustelemaan systemaattisesti omasta roolistaan ja miten he yhdessä tukevat ja ovat osa liiketoiminnan ydintä. Ketterässä organisaatiossa on hyvä varmistaa, että HR-asiantuntijoilla on vahvat valmiudet coachaavan kulttuurin edistämiseen liiketoiminnan ytimessä.

4.) Ketterän HRn tulee sisällyttää henkilöstöjohtaminen luonnollisena osana liiketoimintastrategiaan.

Erillisesti luotu HR-strategia, jota tuodaan sivusta liiketoiminnan tueksi ei enää tulevaisuuden ketterissä organisaatioissa toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä tämä puolestaan tarkoittaa HR-toiminnan näkökulmasta? Entistä vahvemmin rakennetaan strategista HR-roolia ja rutiinitöitä tehdään uusilla toimintatavoilla. Merkittäviä asioita, jotka vaativat päätöksiä ja vahvaa yhteistyötä liiketoiminnan tarpeista. Tarvitaan rohkeutta kokeilla asioita ja jos asia ei toimikaan, niin uskallusta myös sanoittaa se. Reflektion taito on tärkeässä roolissa edistettäessä ketterää HR-toimintaa. Tämä taito on HR-asiantuntijoiden vahvuus ja sen varaan on hyvä rakentaa.

Toimiva ja ketterä HR-toiminta näkyy organisaation johtamisessa, hyvinvoivissa tiimeissä ja yksilöissä sekä jatkuvasti kehittyvänä yhteisönä yhdessä asiakkaiden kanssa. Toivon myös, että jatkossa HR-toiminto on osa yrityksen kokonaisvaltaista toimintaa, ei erillinen tukitoiminto. Liiketoiminnan ytimessä HR tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, asiakkaalle ja johtamiselle.

Mira Pakarinen

Julkaistu myös Business Coaching Magazinessa NO1 2018

Kirjoittaja on Mira Pakarinen, joka on toinen valmentajista

HR bisneksentekijänä – Change Agent -lounasseminaarissa 20.9.2018.

Seminaarin vetäjinä toimivat kokeneet valmentajat ja business coachit Mira Pakarinen ja Päivi Inki. Heillä on yli 20 vuoden laaja liike-elämän kokemus ja he ovat auttaneet satoja asiantuntijoita, johtajia ja esimiehiä onnistumaan työssään. Heillä on konkreettinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa ja he uskovat kunnioittavaan ja inspiroivaan johtamiseen. Heidät on myös palkittu muutosjohtamisesta ja muutoksen tekijöinä.

Tervetuloa yhdessä ketterästi valloittamaan tulevaisuutta!   Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 20.9. Sokos Hotel Presidentin maukkaalle lounaalle ja ajankohtaiseen iltapäiväseminaariinhttps://www.eventium.fi/koulutus/hr-bisneksentekija-seminaari-1-2-pv/

2018-09-07T16:16:28+00:00 elokuu 20th, 2018|Tags: |

Koulutustuottajan kesäterveiset

Arvoisa Eventiumin asiakas ja yhteistyökumppani,

Suuret kiitokset tästä keväästä!

Digiaikana perinteiset lähikoulutukset ja valmennukset ovat yhä erittäin tärkeä osa johtajien, esimiesten ja eri alojen asiantuntijoiden osaamisen kehittämistä sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä – pelkkä verkko-oppiminen ei innosta ketään. Lähikoulutuksissa yhteinen sparraus ja interaktiivinen oppiminen on tärkeässä asemassa, lisäksi pieni irtiotto normaalista työviikosta muiden asiantuntijoiden kanssa tekee luovuudellekin terää.

Koulutuksissamme haluamme olla paitsi edelläkävijöitä, tarjota ennen kaikkea ajankohtaisia ohjelmasisältöjä arjen ja tulevaisuuden ennakoinnin tarpeisiin. Olen kiitollinen, että osaamisverkostoomme kuuluu yli sata loistavaa kouluttajaa ja asiantuntijaa; koossa on aikamoinen eri teemojen ja alojen tieto ja kokemus.

Avointen koulutusten lisäksi olemme tehneet myös tiimi- ja yrityskohtaisia valmennuksia. Näihin aiomme panostaa jatkossa yhä enemmän. Olemmekin saaneet kiitettävästi tarjouspyyntöjä ja voittaneet niitä – kiitos luottamuksesta. Palautteet ovat olleet todella hyviä, vaikuttavuus on näkynyt jo valmennuksessa oivalluksina ja hyvänä ratkaisukeskeisenä fiiliksenä. Olen iloinen, että olemme saaneet olla rakentamassa uusia avauksia avainhenkilöille ja henkilöstölle sekä vahvistamassa yritysten ja organisaatioiden hyviä käytäntöjä, prosesseja ja strategioita.

Osaaminen luo turvallisuutta ja hyvinvointia. Tehdään siis jatkossakin merkityksellistä co-creation flowta! Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä hengähtää tovi jos toinenkin. Itsensäjohtaminen on taitolaji. Annetaan siis itsellemme ja läheisillemme arvokasta läsnäoloa ja lepoa.

Toivotan omasta ja tiimini puolesta ihanaa ja rentouttavaa kesäaikaa!

Erja Laurila
Koulutustuottaja, liiketoimintajohtaja

2018-06-28T10:27:34+00:00 kesäkuu 28th, 2018|Tags: |

Ketterästi

Saavun pelipaikalle hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Hyvästä syystä, kokemuksen opettamana. Päivän epistolana on johdatella ryhmä uusia esimiehiä ketteryyden lähteille. Kovin ketterästi päivä alkaakin, ainakin minulla, hiki on pinnassa saman tien. Muutamassa minuutissa on käynyt ilmi, että tilavarauksemme on pienimuotoinen katastrofi, meiltä puuttuu tilat, kahvit ja fläpit; Oijoi tuplabuukkaus ja human factor, selittelee onnettomana paikan pitäjä. Tusseja kuulemma löytyy ja valkoista vastamaalattua ulkoseinäpintaa..! Fasilitaattorin on tehtävä siinä hetkessä uusi suunnitelma ketterästi, kyettävä joustamaan, soveltamaan ja sopeuttamaan hymyn hyytymättä.

 

Päivi Inki

Päivi Inki (Kuva: Anna Dammert)

Tällaista tosielämä on. Kun aikanaan kouluttauduin sukelluskouluttajaksi, ohjaajani painotti varautumaan aina kaikkeen. ”Hyvä kouluttaja pyrkii huomioimaan kaiken, olosuhteet, unohdukset, virheet, laiteviat, ihmisluonnon, sään, Mr Murphyn ja kaiken muunkin mahdollisen. Ennakoi, varaudu, valmistaudu, harjoittele, toista. Mutta samaan aikaan hyväksy se, että mitään et voi pitää itsestään selvänä. Ikinä et voi olettaa, että homma sujuisi, niin kuin sen suunnittelit, ole siis hetkessä valmis mukautumaan”. Tuo neuvo on osoittanut voimansa monessa kohtaa. Elämä itsessään, sekä sen moninaiset ilmiöt ovat varsin ketteriä, alati muutoksessa, alati uusiutuvia. Jos oletat että olosuhteet pysyvät ja turva on vakiintuneissa tavoissa ja totuuksissa, olet pian pulassa.

Ketterässä maailmassa pärjää parhaiten ketterään ajatteluun kykenevä. Ketterä ajattelu on ratkaisukeskeistä, tavoitteellista, joustavaa, uusiutumiskykyistä ja uutta luovaa. Tuloksellisuus tässä yhä ketterämmäksi käyvässä ajassamme edellyttää kykyä ja rohkeutta etsiä jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, löytää niitä monista eri näkökulmista, nähdä vaihtoehtoja ja potentiaalia sielläkin, mistä ei ehkä heti keksisi etsiä, muuttaa tarvittaessa suuntaa. Se vaatii ajattelun tietoista avartamista, kykyä havainnoida maailmaa ja itseään avoimin mielin. Tämän lisäksi vaaditaan kestävää sisäistä kurinalaisuutta ja tarmokkuutta, jotta ajattelun tulokset saadaan vietyä myös arkeen konkreettisiksi teoiksi ja toiminnaksi. Kun olosuhteet huojuvat kuin puut tuulessa ja matkaa tehdään välillä oikein kunnon sumussa, on henkinen sietokykymme lujilla. Mitä sitten tehdään, kun mikään ei ole pysyvää, kun fläppitaulut ja kaffet ovat kateissa, kun mihinkään ei voi luottaa? Silloin pitää kyetä luottamaan itseensä. Silloin ollaan henkisen kestävyyden ytimessä, jossa armotta paljastuu epävarmuuden sietokykymme, itsetuntemuksemme ja luottamuksemme tulevaisuuteen.

Henkisen kestävyyden kärjiksi piirtyvät usein voima, kestävyys ja resilienssi, kyky joustaa ja sopeutua. Voimalla tarkoitetaan hetkellistä tahdonvoimaa, kykyä ponnistuksiin, toimintavalmiutta ja rohkeutta. Kestävyydessä sijaa saavat kärsivällisyys, sumussa pärjääminen, viisas maltti ja ehkäpä myös kuuluisa sisumme. Lisäisin näihin kärkiin vielä luottamuksen. Se on se tärkeä perusta, jonka päälle kaikki rakentuu. Henkistä kestävyyttähän mitataan silloin kun sitä eniten tarvitaan, erityisesti koetuksen hetkellä. Henkinen vahvuutemme kuvaakin suhdettamme tulevaisuuteen, kykyymme luottaa. Luottamus on kova juttu, joillekin sitä tuntuu siunaantuvan hiukan anteliaammin jo geeneissä, toisille se on enemmän tietoinen valinta. Aina sen eteen on tehtävä työtä, arjessa, arjen teoilla, päivittäin.

Ketteryys on tiukka kontaktilaji, jossa luottamuksella on iso rooli. Ketterässä työssä ollaan jatkuvassa lähikontaktissa asiakkaaseen, tiimiin, kumppaneihin ja ennenkaikkea, omiin arvoihin ja ajattelumalleihin. Siinä työskennellään myös kaikkien luottamusulottuvuuksien parissa: Miten toimin jatkuvasti luottamuksen arvoisesti, miten kykenen luottamaan muihin, miten osaan rakentaa luottamusta myös muiden välille, vahvistanko vai kutistanko muita, miten luotan itseeni, minkälaisena näen tulevaisuuden. Elämästä ja projekteistamme tulee aina hiukan helpompia, kun luottamusta löytyy. Kipupisteet, pullonkaulat ja muut murheet nostetaan silloin siekailematta pöydälle. Ongelmat ovat yhteisiä. Niitä ratkotaan yhdessä, rohkeasti, luottavaisesti, avoimin mielin. Ketteryydessä kaikki valmentavat kaikkia, vastuu ei ole vain esimiesten tai johdon, vastuu on jokaisella. Johdon tärkeänä tehtävänä on ennen kaikkea selkeyttää odotukset, luottaa ja mahdollistaa.

Ketteryys onkin toimintamalli, jossa kaikilla on yhtä aikaa kokonaiskuva tiedossa. ”Mitä pitää saada aikaiseksi? Mikä riittää? Mikä estää? Mikä on kaikkein tärkeintä? Mistä aloitetaan?” Ketteryyden toimijat käyttävät valmentavaa otetta, sillä se toimii.

 

Fasilitaattorin ei tarvitse yksin hikoilla. Riittää, että hän rohkenee paljastaa ongelman ja pyytää apua. Ketterästi alamme ratkomaan tilannetta porukalla. Yhden autosta löytyy pari huopaa, ilma on kauniin keväinen ja vieressä vihertää kutsuvasti nurmikenttä. Lähellä on jäätelökioski, kerjäämme sieltä muutaman vanhan julisteen kirjoitusalustoiksi ja ostamme jäätelötötteröt kullekin, sitten käymme töihin. Tulevaisuus näyttää valoisalta, tästä tulee hyvä, ketterä päivä.

Päivi Inki

Julkaistu myös Business Coaching Magazinessa NO1 2018

Kirjoittaja on Päivi Inki, joka on toinen valmentajista

HR bisneksentekijänä – Change Agent -lounasseminaarissa 20.9.2018.

Seminaarin vetäjinä toimivat kokeneet valmentajat ja business coachit Mira Pakarinen ja Päivi Inki. Heillä on yli 20 vuoden laaja liike-elämän kokemus ja he ovat auttaneet satoja asiantuntijoita, johtajia ja esimiehiä onnistumaan työssään.  Heillä on konkreettinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa ja he uskovat kunnioittavaan ja inspiroivaan johtamiseen. Heidät on myös palkittu muutosjohtamisesta ja muutoksen tekijöinä.

Tervetuloa yhdessä ketterästi valloittamaan tulevaisuutta!

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 20.9. Sokos Hotel Presidentin maukkaalle lounaalle ja ajankohtaiseen iltapäiväseminaariinhttp://eventium.fi/koul/7269

2018-09-07T16:17:01+00:00 kesäkuu 25th, 2018|Tags: |

Kanban: päivittäisjohtamisen #1 työkalu. Miksi & Miten

Tuomas Mikkonen

Ihmisillä on kaksi supervoimaa: looginen päättelykyky, joka asuu etuaivolohkossamme ja hypersosiaalisuus, eli pystymme tekemään yhteistyötä myös heimomme ulkopuolella. Joten jos haluat saada organisaatiostasi mahdollisimman kovan tuloksentekijän, niin voit joko kouluttaa työntekijöistäsi fiksumpia tai parantaa heidän yhteistyötään. Voin sanoa, että jälkimmäinen on n. 100x helpompaa.

Kompleksisuus, siilot, tiedon näkymättömyys, toimistopolitiikka ja lukuisat muut esteet kuitenkin torppaavat hedelmällisen yhteistyön heti alkuunsa. Jos tavoite ei ole selkeä, työn virtaus on hukassa ja kokonaisuus on sumea, niin siinä on johtajalla kerrakseen työmaata. Tällöin tilanne nopeasti eskaloituu jatkuvien tulipalojen sammutteluksi ja poikkeuksien hallinnaksi.

Kanban (suom. tietotaulu) on järjestelmä, joka voi mahdollistaa ylläolevien ongelmien kitkemisen ja toiminnan stabiloimisen.

Miksi käyttää Kanbania:

Miten Kanban otetaan käyttöön?

Kanbaneita on digitaalisia ja analogisia. Jos olette kaikki samassa toimistossa, niin suosittelen aina analogista (eli fyysistä) kanbania. Ai miksi? No sen muokattavuus on ihan huippuluokkaa, se lisää yhteistyötä, läpinäkyvyys lisääntyy, ongelmat nousevat päivittäin esiin (tämä on hyvä asia), kehittäminen nopeutuu ja työn teon kulttuuri muuttuu.

Digissä käytän yleensä Trelloa:

Analogiset versiot ovat käytettävyydeltään ja muokattavuudeltaan paljon parempia:

Yksi suurimmistä Kanbanin vanhvuuksista on se, että sen voi ottaa minuuteissa käyttöön… mutta sen täydellinen ymmärtäminen tulee viemään pitkään. Vähän niin kuin Shakin tai Gon.

4 askelta kuinka rakennan oman Kanban-järjestelmän:

1) Mikä on teidän tavoite? Miksi ja mitä varten te haluatte ottaa Kanbanin käyttöön?

2) Visualisoi työ. Jaa työtehtävät pieniksi paloiksi ja kirjoita ne lapuille. Piirrä taululle se prosessi, jota haluat seurata. Pistä laput niihin kohtiin prosessia, jossa ne tällä hetkellä ovat.

3) Rajoita työtä (WIP). Haluamme nopeuttaa työn virtausta keskittymällä vain kouralliseen asioita kerralla. Tee WIP (work in progress) rajat taulun eri kohtiin.

4) Mittaa ja hallitse läpimenoaikaa.

Teksti: Tuomas Mikkonen

Eventiumin koulutuskalenteri aiheesta:

2018-08-15T08:47:26+00:00 huhtikuu 11th, 2018|Tags: |